Nyt on edellisestä kävely lenkistä melkein viikko ja juoksustakin puolitoista. Iski flunssa oikein kunnolla ja poskiontelotulehdus päälle. Nyt on viikon antibioottikuuri puolessa välissä ja kuumettakaan ei ole ollut enään pariin päivään. Toipuminen tietty hitaampaa, kun typeränä olen kulkenut töissä kaiken aikaa, lukuun ottamatta viime viikon perjantaita, koska silloin kuume oli yli 38 astetta. Lääkäri olisi lomaakin antanyt, mutta ajattelin, että kai minä jaksan työni hoitaa. Kaduin päätöstäni jo seuraavana päivänä, työni kun on enempi tai vähempi ruumiilista ja välillä terveenäkin väsähtää.

No nyt on viikonloppu aikaa levätä täysin ja toivon, että jo ensi viikon puolenvälin jälkeen uskaltaisi lenkille. Juoksu kieltoa annettiin muutama päivä antibioottikuurin loppumisen jälkeen asti. Käytännössä menee sinne viikonlopulle, että oikein juosta uskaltaa.

On todella vaikeaa olla liikkumatta, kun tuosta liikkumisesta on tullut tapa ja kroppa ja mieli kaipaavat lenkille, mutta parempi olla vaan, ettei tule mitään jälki tauteja. Menin jo pienen kävely lenkin heittämään maanantaina, kun olin ollut pe töistä pois ja palasin töihin. Viikonloppuna oli vielä ollut kuumetta mutta en ajatellut, kun olin jo töissäkin.

Nythän olisi ollut aikaa kirjoitella useamminkin, mutta mitäpä sitä olisi kirjoitellut, kun mitään ole tehnytkään. Nyt on ollut aikaa myös yhdelle rakkaalle harrastukselle, eli pelaamiselle. Puhun konsoli (Ps4) pelaamisesta. Pelaaminen on ollut minulle terapeuttista rentoutumista ja irroittautumista arjesta, liikunnan ohessa tietysti, mutta tämä pelaaminen on ollut mukana niin paljon kauemmin, kuin tuo liikunta. Pelatessa, varsinkin kavereiden kanssa netin välityksellä on helppo puhella ja myös kuunnella muiden asioita ja muutaman tunnin pelin aikana maailma onkin taas parempi paikka..................

Nyt jämähti aivot, eli tässähän tämä tällä kertaa.